torstai 23. toukokuuta 2013

Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet

Kaikilla uskonnoilla on omat päämääränsä, joita niiden harjoittajat tavoittelevat, kuten esimerkiksi valaistuminen tai taivaaseen pääsy. Tapa, miten tätä kohti kuljetaan, jakaa uskonnot karkeasti kahteen ryhmään: oikean ja vasemman käden polkujen uskontoihin. Oikean käden polulla opastus tulee ennalta annettuna ylhäältä päin tai yhteiskunnasta ja korostaa usein nöyryyttä ja haluista pidättäytymistä autuuden saavuttamiseksi. Vasemman käden polun kulkija sen sijaan on itse oma oppaansa eikä ota mitään valmiina, vaan kyseenalaistaa yhteisössä vallitsevat moraalisäännöt ja ajattelee itse aina ennen kun ottaa ohjeita vastaan keneltäkään. Tässä vaiheessa lienee selvää, että satanismi on vasemman käden uskontona on erittäin itselähtöinen. Vaikka satanistisessa maailmankuvassa tiedostava itseys on pohja kaikelle, emme voi silti kieltää ulkoisen maailmankaikkeuden olemassaoloa ja omaa paikkaamme siinä.

Toisin siis kuin yleinen harhaluulo tuntuu olevan, satanismin itsekeskeisyys ei tee sen harjoittajasta automaattisesti kusipäätä (vaikkakin myös sen mahdollistaakin).  Sosiaalinen kanssakäyminen on koodattu muiden eläinten tavoin osaksi meidän perimäämme ja se on suurimmalle osalle ihmisistä yhtä tärkeä perustarve kuin syöminen tai nukkuminen. Niin kutsuttujen peilisolujen ansiosta osaamme asettua kanssaihmistemme asemaan ja kokea osamme heidän iloistaan ja murheistaan.

Minä itse pidän vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa ja haluan olla läheisilleni miellyttävää seuraa, sillä se saa myös oman oloni tuntumaan hyvältä. Hyvin usein tämän todetessani saan tosin kuulla syyllistävää saarnaa siitä, miten itsekästä tällainen ajattelu on. Mielestäni nautinnon saaminen toisten huomioon ottamisessa ei ole missään nimessä huono asia. Päinvastoin, monissa oikean käden uskonnoissa esiintyvä kultainen sääntö "Tee muille niin kuin haluaisit itselle tehtävän" on paljon tekopyhempi ja epäaidompi ohjenuora, sillä toimiessaan oman tahtonsa vastaisesti ihminen valehtelee sekä itselleen että muille oman taivaspaikkansa säilyttämisen toivossa.

Kaikkia ihmisiä ei siis tarvitse kohdella ystävällisesti; jokaisen vastaantulijan on ansaittava se omalla käytöksellään. Maailma on täynnä mulkkuja, jotka käyttävät muiden sinisilmäisyyttä hyväkseen antamatta mitään takaisin, jos vain saavat siihen tilaisuuden. Toisaalta, ei ole myöskään mitään syytä, miksi tuntemattomia pitäisi kohdella vihamielisesti etnisyyteen, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta, elleivät he itse anna siihen mitään syytä.

Rakasta niitä, jotka ovat sen arvoisia.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Pimeyden Ruhtinaan roolista

Oma maailmankuvani perusta lepää itsestäni ja ympäristöstäni tehtyjen toistettavien havaintojen päällä. Toistettavuus on tärkeää, sillä vain siten voidaan saada varmaa tietoa maailmassa vallitsevista luonnonlaeista ja syy-seuraus-suhteista. Tiukan filosofisesti ajatellen emme tietenkään voi olla täysin varmoja ympäristömme olemassaolosta tai edes oman itsemme, riippuen olemassaolon käsitteen määritelmästä. Ottamatta siihen sen tarkemmin kantaa, voimme kuitenkin olla varmoja omasta tietoisuudestamme, syistä, joita toivon mukaan on turha sanoa ääneen. On mahdollista, että kaikki muu minkä koemme on vain oman mielemme luomaan harhaa, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä tietoisuutemme ja sen kokemusten kannalta. Ympäröivä maailma on kuitenkin niin kompleksinen, mutta samalla looginen ja konsistentti kokonaisuus, että pidän sen olemassaoloa oman mieleni ulkopuolella erittäin todennäköisenä.

Kaikilla kulttuureilla on omat uskomuksensa henkiolennoista ja jumalista. Myös meidän maallistuvassa yhteiskunnassa monet uskovat yliluonnollisiin asioihin ja olentoihin. Yrityksistä huolimatta tiede ei ole kuitenkaan kyennyt havaitsemaan näiden olemassaoloa. Tämä ei kuitenkaan poissulje niiden olemassaolon mahdollisuutta, toisin kuin joillakin kiihkouskonnottomilla on typeryydessään tapana väittää. Edes periaatteessa mikään koe tai mittaus ei voi todistaa jotain asiaa olemattomaksi, ainoastaan vahvistaa sen olemassaolon. Tämän vuoksi ateistiset ja teistiset maailmankatsomukset ovat keskenään tasa-arvoisia; uskon puute ei ole uskoa, mutta maailmankatsomus sen taustalla on jokaisen henkilökohtainen, enemmän tai vähemmän perusteltu uskonasia.

Oma näkemykseni maailmasta on ateistinen. Occamin partaveitsenä tunnetun periaatteen mukaan on tarpeetonta tehdä ylimääräisiä oletuksia jonkin asian selittämiseksi. Tieteiden ymmärrys kaikkeudesta kasvaa päivä päivältä, eikä toistaiseksi minkään ilmiön selittäminen ole vaatinut jumalallista väliintuloa. Itse luonnontieteilijänä uskon, että jonakin päivänä vielä löydämme "kaiken teorian", joka sulkee viimeisetkin aukot tietämyksessämme, joissa jumalten väitetään majailevan. Tietysti tämäkään ei pysty todistamaan jumalia olemattomiksi, vaikka onkin erittäin vahva viite siitä.

Miksi sitten rituaaleissa kutsun Saatanaa ja Pimeyden Voimia avukseni, jos en usko niiden konkreettiseen olemassaoloon? Mielestäni oman tietoisen Tahdon toteuttaminen on suurin yksittäinen elämän merkityksellisyyteen ja mielekkyyteen vaikuttava tekijä. Mieli ei kuitenkaan ole irrallinen tästä maailmasta, vaan on rakentunut fyysisen ruumiimme päälle, jonka vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa vaikuttaa käyttäytymiseemme. Miljoonien vuosien aikana perimäämme on rakentunut piirteitä, jotka ovat olleet hyödyksi selviytymistaistelussa, mutta ovat nopean kulttuurievoluution myötä jääneet tarpeettomiksi tai muuttuneet suorastaan haitallisiksi. Esimerkkinä mainittakoon lukuiset irrationaaliset pelot ja ahdistustilat, jotka vaikeuttavat meidän tavoittelemiemme asioiden toteutumista. Taitava musta maagikko tunnistaa itsestään näitä piirteitä ja osaa käyttää niitä hyödykseen.

Pimeyden ruhtinaan käsite satanismissa liittyy ihmisen vahvaan tarpeeseen luottaa ja turvata auktoriteetteihin, erityisesti hädän hetkellä, jolloin yksilö kokee oman voimansa mitättömäksi. Monet uskonnot tarjoavat lukuisia ihmistä mahtavampia entiteettejä tuon tarpeen tyydyttämiseksi, mutta hyvin usein myös syyllistävät ihmistä luontaisten viettien toteuttamisesta tai jopa niiden ajattelemisesta. Turvallisuuden tunne vaihtuu pelkoon ja ihmisestä tulee iankaikkista rangaistuksen uhan alla elävä orja. Vasemman käden polulla yksilö ulkopuolisten entiteettien sijaan kääntyy Itsensä puoleen ja löytää tarvitsemansa voiman sisältään. Saatana on siis satanistin oman Tahdon ja luonnollisen voiman personifikaatio. Tällainen konkretisointi on tehokkaan itsekehityksen kannalta erittäin hyödyllistä, sillä pelkästään abstraktina käsitteenä yksilön Tahto ei riitä tuomaan samanlaista turvan ja voiman tunnetta ja on rituaalisessa työskentelyssä keskittymisen kannalta hankala kohde. Satanistin voidaan siis ajatella Pimeyden Ruhtinasta "palvoessaan" vapauttavan oman sisäisen voimansa, mutta tekemällä sen ihmisen psykologiaa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Constrained

For aeons I have wandered
Seeking for my truest Self
from the haunted depths
that lay within me

I've been brought up in chains
raised with a burden on my soul;
a spirit, still so able
hindered by its own shade

Entangled thoughts
and figments of imagination  

 
...fear...


 In the fires of Lucifer
 the Light-bringer
I shall banish thee!
 Ablaze in Black Flames
of my conscious Will
 thou shall perish!
 

Darkness...
I welcome you

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Miksi satanismi?

Ensikosketukseni vasemman käden polkuun oli karkeasti arvioiden viisi vuotta sitten. Suurin osa yksityiskohdista on hämärän peitossa, mutta yksi tapaus on jäänyt elävästi mieleeni. Tuolloin eräänä päivänä minä ja pari ystävääni satuimme päätymään satanismista kertovalle Wikipedia-sivulle. Olin jo aikaisemmin lukenut jotain siitä ja muistan todenneeni, että "satanismi on ainoa uskonto, jossa on mitään järkeä". (Tuolloin käsitin uskonnon enimmäkseen tapakristillisen kasvatukseni pohjalta, mutta sittemmin olen tutustunut myös muihin pakanauskontoihin, jotka jakavat samankaltaisen maailmankatsomuksen.) Vaikka olinkin kiinnostunut satanismin filosofiasta, niin tuohon aikaan kuitenkin naivisti uskoin, ettei uskonnoilla ole sijaan puhtaasti luonnontieteellisen maailmankatsomukseni seassa ja satanismi jäi unohduksiin joksikin aikaa. 

Kiinnostukseni vasemman käden polkuun heräsi uudestaan, kun löysin uuden näkökulman uskontoihin ja niiden vaikutuksiin niiden harjoittajissa. Aikaisemmin ajattelin, että uskonnot ovat vain jäänne ihmisen varhaishistoriasta, jotka pysyvät hengissä vain, koska niiden lapselliset ja taikauskoiset seuraajat eivät uskalla kohdata totuutta ja päästää irti harhamaailmastaan. En kuitenkaan voinut olla hämmästelemättä sitä, että minkälaisia henkisiä voimavaroja uskovaiset saavat uskostaan irti. Filippiiniläiset kristityt ristiinnaulitsevat itsensä Jeesuksen jalanjälkiä seuraten, buddhalaiset munkit venyttävät ihmiskehon rajoja ja äärimuslimit antavat oman henkensä uskonsa puolesta. Koska kaikki eivät voi olla oikeassa, on tuon voiman lähteen oltava uskossa itsessään: psykologisessa plasebossa. Ja minä halusin osani siitä.

Tästä eteenpäin satanismi oli luonnollinen suunta:

Sen maailmankuva oli valmiiksi sopusoinnussa omani kanssa; riippumatta siitä mistä kaikkeus ympärillämme on lähtöisin, me olemme osa sitä ja vain itsetietoisuutemme kautta voimme kokea ja merkityksellistää sen toiminnan. Maailma vaikuttaa meihin jatkuvasti, mutta samalla me voimme itse vaikuttaa siihen.

Halusimme tai emme, ihmiset ovat miljoonien vuosien evoluution tuloksena kehittyneet sentimentaalisiksi olennoiksi. Tunteet määräävät käyttäytymistämme siinä missä järkikin, ja useimmiten jopa vahvemmin. Rituaalinen Työskentely tarjoaa satanistille työkalut vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä ja siten ohjata sitä sellaiseen suuntaan, että saamme lyhyestä Elämänkaarestamme mahdollisimman paljon hyvää irti.

Symboliikka on olennaisessa osassa kaikkea uskonnollisuutta, sillä se pitää uskonnon opinkappaleet ja tavoitteet mielessä, ja pysyy voimakkaana silloinkin, kun yksilö on heikko. On siis tärkeää, että uskonnon symbolit kuvaavat vahvasti sitä arvomaailmaa, johon yksilö uskoo, ja että yksilö kokee ne omakseen. Allekirjoittaneelle Saatana kuvaa ihmisen eläimellistä alkuperää, joka toimii vastakohtana kristinuskon vanhentuneelle arvomaailmalle, joka syyllistää ja tuomitsee ihmiselle ominaisen käyttäytymisen, kuten seksuaalisuuden, vihan ja tiedonjanon. Saatana ja Häneen liitetty Pimeys muistuttavat myös, ettei elämä ole aina valoa ja ihanuutta, mutta niitä hetkiä ei tule pelätä, vaan niitä tulee pitää arvossa iloisten tapahtumien vertaisina virstanpylväinä elämän polulla.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Kirjoitusteni tarkoituksesta

In nomine Dei nostri Satanas Luciferi excelsi!
                  -The Satanic Bible, Anton Szandor LaVey

Tämä blogi on yhden satanistiksi itsensä mieltävän vasemman käden polun kulkijan lokikirja ja ajatustenkantaja matkalla kohti Täydellisempää Itseä, Saatanan kuvaksi tulemista. Tarkoituksenani on jakaa Teidän kanssanne, valveutuneet Lukijani, oman käden tietoa satanistisesta filosofiasta ja sen vaikutuksesta omaan maailman-katsomukseeni ja elämääni, ja toivon mukaan siten auttaa Teitä löytämään oman tienne vasemman käden polulla.

Vaikka tämän blogin kirjoittaminen onkin osa henkistä Työskentelyäni ja rapistuneiden kirjallisten taitojeni elvyttämistä, olisi typerää ja itselleen valehtelua väittää, että kirjoitan tätä vain itseni vuoksi. Satanismi ei ole enää samalla tavalla "muoti-ilmiö" kuin se oli noin kymmenen vuotta sitten. Positiivista on, etteivät kapinalliset muka-satanisti-teinit ja -huomiohuorat kaatele hautakiviä julkisuushakuisesti tahraten todellisten satanistien maineen, mutta samalla aiheesta aidosti kiinnostuneiden on hankala saada tietoa ja vielä hankalampi vaihtaa ajatuksia samanhenkisten yksilöiden kanssa, mikä mielestäni on olennaisessa osassa oppimista ja henkistä kasvua.

Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, eikä yksikään koe ympäröivää maailmaa täsmälleen samalla tavalla. Siksi haluankin täsmentää, etteivät minun näkemykseni edusta minkään initiatorisen koulukunnan linjaa, vaan ne ovat oman Työni tulosta ja minun ajatusmaailmaani räätälöity. Vasemman käden polku korostaa individualismia kaikilla elämän osa-alueilla, eikä satanismikaan ole siitä poikkeus. Toivon, että kirjoitukseni inspiroivat Teitä matkallanne kohti ehjempää ja vahvempaa maailmankuvaa ja saa itsetietoisuutenne Mustan Liekin roihuamaan kirkkaana Tiedostamattomien keskuudessa.

Baphometin siunausta, Arghast

perjantai 10. toukokuuta 2013

Aamutähden ensiloiste

Elämän haalea hehku, pimeyteen kannettu
 kuolleiden tähtien ruumiista rakennettu
 meille kysymättä annettu

Maailman suunnaton kaikkeus
 sen rinnalla vain mitättömyys;
Armahda, oi ikuisuus!

Moni yrittää lohtua tarjota
 iankaikkista elämää luvata
 aneet taskuihinsa talteen korjata

Vaan mistä he voivat mitään luvata?
Ei pelastuksesta ole takeita
 vaik' tuhansien kirjojen joukossa
on mistä valita

Varmaa on vain yksi asia:
Tietoisuutesi on olemassa.
Ilot ja surut elämisen
 vain Itseys antaa merkityksen

Ei synnissä ole syytä elää
 tehdä kuolemanjälkeisestä tärkeää
 vaan itse Itsemme jumalallistaa
 ennen kuin olemme jälleen vain tuhkaa

---------------------------------------------

Pimeyden Ruhtinaan nimessä,
Arghast